maanantai 15. toukokuuta 2017

Älä usko mitä näet

Toukokuisena perjantai-iltana kuljin järven rantaan. Katse kiinnittyi tyynestä vedenpinnasta heijastuvaan kuvajaiseen. Siihen, miten tarkasti se toisti maiseman yläpuolellaan. Joskus tulee kirkkaita oivalluksia, silloin tuli.

Kun mieli on tyyni, todellisuus heijastuu siihen kaikkein selvimmin. Suurimman osan ajasta mielen pinnalla väikkyy monenlaista - tunteita, ajatuksia, luuloja, oletuksia, pelkoja, riemuja, ympäröiviä tapahtumia, ääniä, ärsykkeitä. Ja todellisuus heijastuu niiden läpi. Mitä enempi mielen pinta liplattaa, sen epäselvemmäksi todellisuus vääristyy. Tunnemyrskyssä on vaikea nähdä, onko totuutta puoliksikaan.

Älä siis usko mitä näet. Älä usko mielesi kuvajaista, ennen kuin se on täysin tyyni. Vasta tyynestä pinnasta kykenet peilaamaan sen hetkistä todellisuuttasi totuudenmukaisesti. Tyynestä pinnasta näet, mitä todellisuus sillä hetkellä sinun elämäsi vesiä vasten tarkoittaa. Mikä on totta. Sinulle.
Toisen vesi on taas ihan eri asia.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti